Harjoittele älykkäästi

On ihan sama, opimmeko tietoa vai harjoittelemmeko jotakin toimintoa. Joka tapauksessa tarvitsemme nopeita hermosyitä ja joka tapauksessa tieto tallentuu niihin kertaamalla. Kuitenkin on yksi tärkeä ero:

Tiedon oppiminen

Jos opit tietoa, aivot tekevät osan kertauksista “itse” (tiedostamatta) sillä aikaa kun nukut. Sitten uusi tieto siirtyy hippocampuksesta cortexille. Nykyisin on olemassa paljon hyviä “aivoystävällisiä” (brainfriendly) menetelmiä. Kaikkien päämääränä on olla tehokkaita ja käyttää ‘pänttäämisen’ asemesta järkevää kertausta (=ymmärtäminen).

Toiminnon oppiminen

Jos haluat oppia liikesarjan tieto pitää tallentaa pikkuaivoihin (lat. cerebellum), jos haluat että liike syntyy automaattisesti, eli ilman että ajattelet sitä tietoisesti (jos esim. kävelet, jonglööraat, ajat pyörällä, soitat trumpettia, harjoittelet tenniksen rystylyöntiä…). Näitä liikesarjoja EI voi tallentaa niin, että ne automaattisesti opitaan unessa. Siksi niitä täytyy kerrata kun olet hereillä. Varsinaisesti et opi vaan harjoittelet tai treenaat.

Eli toiminnon oppiminen ei toimi ilman tietoista harjoittelua. Mutta harjoittelua tarvitaan ehkä vähemmän kuin luulet, jos huomioit aivojen toimintatavan. Miten voit tehdä sen?Jatka lukemista…

Muutama harjoittelumalli

Jokainen näistä malleista kuvaa muutamia näkökulmia. Mallit aina tähdentävät jotakin ja samalla jättävät pois jotakin. Ne valaisevat erityistä näkökulmaa ja heillä on aina määritelty tarkoitus. Seuraavia mallit auttavat sinua, ymmärtämään seuraavia “sääntöjä” paremmin ja syvemmin.

Oppimisen tasot3
Kuvittele että haluat oppia pelaamaan tennistä.

1.tiedostamaton osaamattomuus
Jos et ole koskaan pelannut tennistä, etkä tiedä mitään siitä, et voi tietää, mitä osaat ja mitä et.

2.tietoinen osaamattomuus
Seisot tenniskentällä ja osut palloon vain joka toinen kerta, etkä voi hallita pallon suuntaa.

3. tietoinen pätevyys
Olet harjoitellut niin kauan, että voit pelata jo hyvin. Liikesarjat tarvitsevat kuitenkin vielä tietoisen huomiosi.

4.Tiedostamaton pätevyys
Kaikki liikesarjat toimivat automaattisesti. Voit keksittyä pelitaktiikkaan, strategiaan jne.

5.Mestaruus
Tämä on korkein taso ja vain harvat saavuttavat sen, kun he ovat harjoitelleet kauan. Jos jokin aktiviteetti toimii täydellisesti siitä pitää voida päästää irti. Charlie Parker sanoi: „Master the instrument, learn the changes, then forget all that shit and just play!“ Se tarkoittaa, ettet enää yritä kontrolloida tapahtumia, vaan vain järjestät optimaaliset puitteet sille, että aktiviteetti “voi tapahtua”. Tähän haluaisin suositella Eugen Herrigelin kirjaa „Zen ja jousella ampumisen taito“.

Jos haluat muuttaa jotakin siirry takaisinpäin neljästä kahteen ja aloita harjoitteleminen. Ongelma on siinä, että sinulla on jo tottumuksia. Jos haluat muuttaa niitä tarvitset paljon energiaa, koska sinun täytyy pysäyttää vanhoja tottumuksia JA samassa harjoitella uutta tapaa toimia.
Siksi: Ajattele ensin, toimi sitten 😉

Onko alku aina hankala?
Jos halusit kuulua, että tuo ei ole totta, tulet pettymään. Harjoitus tekee mestarin!
Alku on aina hankala
Alussa pitäisi investoida paljon energiaa. Mutta koska oppimistapahtuma on eksponenttinen, se helpottuu ajan myötä.

Pyrähdysmäinen edistyminen4
Kuvittele, että olet lenkkeilyt tänään 10km. Jos teet saman taas huomenna, et voi olla yhtä nopea kuin tänään, eikö niin? Jos jatkat harjoittelemista, olet äkkiä nopeampi kuin ensimmäisellä kerralla. Olet saavuttanut ns. “oppimistason”.

pyrähdysmäinen edistyminen
Oppimistasot ovat tärkeitä pysäkkejä oppimisen tiellä. On tärkeää tietää se, koska jos et ole tietoinen tästä, niin edistyminen ei ole mahdollista. Kannattaa siis opetella ajattelemaan pidemmällä aikavälillä.

Kanadalainen psykologio tri Gordon Neufeld käsitteli tätä laajemmalla tasolla ja nimitti sitä “tuloksettomuuden muuriksi” (wall of futility). Jos jokin asia ei (vielä) toimi, turhaudumme helposti. Neufeldin mukaan, on kysymys kokemuksesta, tunnetiloista, pelkkä intellektuaalinen ymmärtäminen ei riitä.Tämä kokemus synnyttää prosessin aivojen limbisessä systeemissä, jonka tunnemme suruna. Tätä kontrollin menetystä seuraa OPPIMINEN ja kasvu. Vain jos sallit ja siedät tunteitasi, voit voittaa “muurin”. 5

Oppimisvuori6

oppimisvuori

Aloittelijoille täytyy syntyä uusia hermosyitä ja siksi he voivat oppia vain incidentaalisesti.

Mitä “incidentaalinen” tarkoittaa? Kuvittele, että käyt uudessa supermarketissa tai tavaratalossa. Kun tulet ulos olet oppinut aika paljon, esim. aukioloajat, missä voit pysäköidä, missä erikoistarjoukset ovat, onko siellä myös kahvila jne. Opit kaiken tämän ohimennen. Se on incidentaalista oppimista (engl. incident=oheis-,sivu-).

Mitä pidemmällä olet, sitä helpompaa on oppia intentionaalisella tavalla, eli (tietoisen) ymmärtämisen, virheiden huomioimisen ja korjaamisen kautta. Tarkista, millä vuoren tasolla olet, ja valitse vasta sitten oppimisstrategiasi.

Tutkimukset7 todistivat, että lapset OSAAVAT oppia virheistä vasta noin 12 -vuotiaina. Se EI siis ole mahdollista aikaisemmin! Pienempänä he oppivat melkein ainoastaan esikuvien kautta.

Kiinnostuitko nyt neljän kohdan harjoittelemisesta, joiden avulla varmasti onnistut? Haluatko hyötyä aivotutkimuksen uusista tutkimustuloksista? Haluatko helposti toteutettavia vinkkejä? Siis jatka lukemista!

SÄÄNTÖ 1: HITAASTI

Tunnetko seuraavan kertomuksen Till Eulenspiegelistä?

Till Eulenspiegel käveli eräänä kauniina päivänä viereiseen kaupunkiin. Yhtäkkiä hän kuuli että rattaat lähestyivät nopeasti ja lopulta seisahtuivat hänen viereensä.

Ajajalla oli kova kiire ja hän huusi: “Kerro nopeasti – miten kauan kestää viereiseen kaupunkiin?” Till Eulenspiegel vastasi: “Jos ajat hitaasti, se kestää noin puoli tuntia.” “Senkin typerys!” ajaja sätti ja kiihdytti vauhtia ja vaunut katosivat näkyvistä.

Till Eulenspiegel jatkoi tietä hissukseen. Puolen tunnin kuluttua hän näki mutkan jälkeen rattaat ojassa. Etuakseli oli rikkonut ja äskeinen ajaja yritti kiroten korjata rattaat.

Ajaja katsoi Till Eulenspiegelia vihaisesti ja moittivasti, mutta Till vain sanoi: “Minähän sanoin: puoli tuntia, jos ajat hitaasti!”. 8

“Niitä, jotka haluavat matkustaa liian nopeasti, rokottavat neuronit. Useat meistä tarvitsevat jälkeenpäin 10-20 kertaa pidempään kuin olisi alunperin ollut tarpeen. Jos he olisivat ottaneet asiaan enemmän aikaa alussa he olisivat siis selvinneet nopeammin.” 9

Juuri alussa, kun opit uusia liikesarjoja (urheilu, musiikki, …) täytyy välttämättä harjoitella HIIIIIIIIIIIIIIIIIIITAAAAAAAAAASTI. Opit kaiken nopeammin, jos kokeilet miten hitaasti voit toimia, säästät myöhemmin paljon aikaa ja vaivaa.

Muistatko tämän mallin?
Alku on aina hankala

Selvä? Sitten olet nyt varmasti utelias tietämään seuraavista säännöistä.

SÄÄNTÖ 2: RAKENNE

a) lyhyitä yksikköjä (määrä)
Me voimme huomioida tietoisesti vain 5±2 tietoyksikköjä (Informationunits).10 Siksi sinun pitäisi harjoitella lyhyitä ajanjaksoja. Jos opit esimerkiksi UUDEN musiikkikappaleen se tarkoittaa, että harjoittelet ensin vain viisi säveltä, ennen kuin harjoittelet seuraavat viisi jne.

Tarvitset 5-9 kertausta, jos haluat oppia muistamaan UUDEN “motorisen yksikön” eli esimerkiksi käsivarren liikkeen11. Tarvitset 10-20 virheetöntä(!) kertausta (kerralla) jos haluat pysyvän vaikutuksen. Se ei toimi, jos teet vähemmän ja jos teet enemmän tulos on huonompi. Suunnittele tuo kertausmäärä harjoitteluusi jo alussa, siten harjoitteleminen on hauskempaa…

b) lyhyet yksiköt (aika)
6x10min on tehokkaampaa kuin 1x60min. Näyttää siltä, että hermot jatkavat työskentelyään harjoituksen jälkeen. Pedagogiikan kirjat puhuvat 7:stä minuutista (tietääkseni tämä ei ole tieteellinen todiste, mutta tämä malli toimii käytännössä).

Lasketaan yhteen:
6x10min. harjoittelua + 6x7min. hermojen jälkityöskentelyä = 102min
1x60min harjoittelua + 1x7min. hermojen jälkityöskentelyä = 67min

SÄÄNTÖ 3: MENTAALINEN HARJOITTELU

“…[afrikkalainen rumpali] kertoi, että lapset pysyvät samalla tasolla eivätkä salli siirtymistä toiselle tasolle ennen kuin he palavat innosta saavuttaa sen.” 12

Lapselle, joka palaa innosta oppia ajamaan pyörällä ja seuraa muiden pyörällä ajamista, kehittyy peilineuroneja. Nämä lapset oppivat taidon helpommin kuin ne, jotka eivät ole saaneet pyörällä ajamisen mallia. Sinäkin voit käyttää tätä mallia hyväksesi.

On todistettu, että liikkeen kuvittelu saa aikaan pieniä lihasliikkeitä, jotka olivat niin hienoja, ettei niitä voi nähdä tai tuntea. Ne voidaan osoittaa todeksi vain monimutkaisten mittausmenetelmien avulla
(esim. ideomotor effect).

Kun opettelet UUSIA liikkeitä, tee näin:
1. Tee liike (reaalisesti). Tarkkaile huolellisesti sitä, mitä tapahtuu (mitä näet, kuulet, tunnet, ajattelet…)
2. Kertaa liike heti(!) sen jälkeen mentaalisesti (sillä aikaa kun liike on vielä lyhytmuistissa), se tarkoittaa, että kuvittelet liikkeen niin tarkasti kuin mahdollista eri tasoilla (visuaalisesti, kinesteettisesti…)
3. Harjoittele vuorotellen reaalisesti, mentaalisesti, reaalisesti, mentaalisesti…

Jos olet jo edennyt pidemmälle, voit myös aloittaa liikkeen kuvittelusta.
Toinen asia, mitä voit kokeilla on kuvitella vain päämääräsi savuttaminen niin tarkasti kuin mahdollista.

SÄÄNTÖ 4: VÄLITÖN PALAUTE

Tikanheittäjä näe heti, mihin hän osui. Hän tietää välittömästi, oliko heitto liian korkea vai matala, liikaa vasemmalle vai oikealle. Käyttämällä tätä tietoa hyödyksi hän voi oppia, miten osua napakymppiin ja miten korjata liikerataa. Näin aivot oppivat toiminnastamme. Havainnoimme tekojamme ja niiden tuloksia ja tiedämme heti muutaman sekunnin kuluessa onnistuimmeko vai ei.

Tiedämme heti, löimmekö tarpeeksi nopeasti osuaksemme hyttyseen ja voimme tehdä uuden suunnitelman (esim. lyödä uudelleen tai hakea hyttysvoiteen). Tämä kyky on/oli eloonjäämisen kannalta tarpeellinen ja siksi se toimii mainiosti.

Hyödynnä tätä välitöntä havaintoa niin usein kuin mahdollista antamalla itsellesi palautetta ja mahdollisuus korjata toimintaasi suhteessa päämäärään.

Jos esimerkiksi soitat viulua, kuvittele tai laula tarkasti haluamasi sävelkorkeus ja soita vasta sitten. Näin sinulla on mahdollisuus vertailla ja muuttaa toimintaasi tarvittavaan suuntaan. Se on paljon tehokampaa kuin esimerkiksi ajatella “ensi kerralla soitan tuon yhden äänen korkeammalta”. Kun sinulla on jokin konkreettinen malli johon verrata, oppiminen ja onnistuminen on tehokkaampaa.

::

No niin. Nyt sinulla on muutamia uusia mahdollisuuksia seuraavalle harjoittelukerralle. Pidä hauskaa!

Lähdemerkintä:
1 Prof. Spitzer, Manfred: Geist im Netz, Heidelberg, 2000
2 esim. Tony Buzan, Vera F. Birkenbihl, Suggestopedia, NLP, …
3 Connor, Joseph ja Seymour, John: Introducing Neuro-Linguistic Programming. London, 2000
4 Psychologie Heute: Perfektion, Konzentration, Meisterschaft: Das Geheimnis der Könner, Weinheim, Heft 01/2001
5 Neufeld, Gordon ja Gabor, Maté: Hold on to your kids, 2005
6 Birkenbihl, Vera F.: Trotzdem LEHREN, Heideberg, 2007, 3.Aufl.
7 Eveline Crone (Universität Leiden) et al.: Journal of Neuroscience, Bd. 28, S. 9495
8 Seiwert, Lothar J.: Wenn Du es eilig hast, gehe langsam.
9 Birkenbihl, Vera F.: Stroh im Kopf?, Heideberg, 2007, 47.Aufl.
10 O’Connor, Joseph ja Seymour, John: Introducing Neuro-Linguistic Programming. London, 2000
11 Mantel, Gerhard: Einfach üben. Mainz, 2004, 3. Aufl.
12 Conable, Barbara: What To Do About Performance Aniety, www.bodymap.org/articles/artperformanceanxiety.html
13 Birkenbihl, Vera F.: Trotzdem LEHREN, Heideberg, 2007, 3.Aufl.