Soita trumpettia!

…ja hyvää uutta vuotta 2010!

Puutarhaletkun malli selittää yksinkertaisesti ne periaatteet, miten trumpetisoitto toimii.

Vesilaitos välittää vettä tasaisella paineella.

Vesihanan avulla voit säädellä vesimäärän. Se on paljon käyttännöllisempää kuin soittaa joka kerta vesilaitokselle miten paljon vettä tarvitset, eikö niin?

Peukalolla voin säädellä veden painetta, eli voin säädellä miten pitkälle vesi lentää. On tärkeää, että pidän peukaloa ihan letkun suulla. Jos puristan itse letkua, paine syntyy letkun sisälle puristuskohtaan, eikä sinne, missä sitä tarvitaan eli letkun suulle.

Kiinnostavaa on, että on olemassa ihanteellinen määrän ja paineen välinen suhde, jolloin suuren määrän vettä voi ohjata mahdollisimman pitkälle.

Mitä tekemistä tällä on trumpetinsoiton kanssa?

• vesilaitos on tuki soittaessa. Se “välittää” ilmaa.
• vesihana on äänihuulet (karkeasti)
• ja sormi on… ei, se ei ole huulet, vaan kieli!

Tähän mallin perustuu joukko todella tehokkaitta harjoituksia.

Voit oppia ne yksityistunnilla minulta (daniel@trumpetti.net). Tervetuloa!

On olemassa vain yksi sääntö:

> Suukappaleen sisäreunan täytyy olla iholla – ei missään tapauksessa huulilla!!!!!!!!!! <

Suukappaleen ei ole pakko olla ihan keskellä, se voi olla jommalla kummalla sivulla, mutta vain jos ansatsi pysy paikallaan vaikka väsyisit ja/tai soittaisit korkeita ääniä.

Näin on siksi koska

• iholla on paljon enemmän hermoja kuin huulissa ja siksi ansatsipaikka on helpompi muistaa, joten voit kontrolloida myös paremmin kohdennusta
• iho on vakaampi ja lujempi alusta kun huulet joka  on limakalvo
• VAARANA on lisäksi, että jos ansatsi on huulilla, muutat äänen korkeutta liuuttamalla suukappaletta. Sointipinta-ala huulissa vähenee ja ääni nousee. Tällä on massiivisia(!!!) haittatekijöitä:
  > äänenkorkeus ei pysy vakaana
  > äänenlaatu heikkenee
  > kestävyys vähenee
  > vire huononee
  > joustavuus vähenee
  > äänenhallinta huononee
  > osumatarkkuus heikkenee

Parasta huolehtia alusta alkaen oikeasta ansatsista. Eihän ole kovin vaikea muistaa yksi aino sääntö, eihän?! Vasta-alkajille suosittelisin suhteellisen leveää suukappaletta (kuten esim Vincent Bach 3C). Ansatsiongelmat syntyvät usein siitä,  kun yritetään soittaa liian korkealta liian varhain. Eli: juuri alussa täytyy välttämättä harjoitella hiiiiitaaaaaasti!

Jos sinulla on tämä ongelma, ansatsi täytyy muuttaa kokonaan. Ansatsin korjaamisen jälkeen uuden ansatsin välitön toimiminen onnistuu todella harvoin, koska ne jotka liuuttavat suukappaletta muuttaessaan äänenkorkeutta, eivät tiedä (ja eivät voi tietää) miten äänen korkeus oikeasti muodostetaan. Siksi he helposti palaavat takaisin vanhaan. Se on noidankehä…

Lähtökohtani on  rakentaa sellaiselle oppilaalle ENSIN kokonaan uusi strategia (ilman soitina) ja vasta SITTEN muutetaan ansatsi. Se kestää vähintään(!) vuoden + 3-8 viikon siirymisaika. Sen jälkeen kaikki pystyivät soittamaan puhtaasti vähintään D3 asti, suurin osa G3-C4 asti

Suuri osa trumpetisteista huonontaa soittoansa painamalla venttiilejä hitaasti. Seuraukset ovat seuraavanlaiset:

Äänen laatu

• äänenkorkeus ei ole selvä alusta alkaen
• se vaikuttaa välittömästi siihen miltä soitto kuulostaa (suttuiselta)
• äänten välillä kuuluu glissando
• kiksauksen mahdollisuus nousee

Funktionaalisuus

• hitaasti painaen ilma ei kulje vapaasti soittimessa
• ja siksi äänihuulet sulkeutuvat refleksinomaisesti
• kun äänihuulet sulkeutuvat niin ilman tulo vähenee (=valmis noidankehä)
• jos äänihuulet ovat jännittyneet, sinulla on vähemmän kestävyyttä etkä voi soittaa korkeitä ääniä
• tämä kaikki vaikuttaa ilmaisuun ja sointiin

Nopeus

• painamalla hitaasti ei ole tietenkään mahdollista soittaa nopeasti

::

Jos mieleesi tulee vielä lisää etuja venttiilien nopeasta painamisesta, kirjoita kommentti.

Mitä pitäisi tehdä?

Kirjassaan – Brass Playing is no harder than deep breathing – Claude Gordon kirjoitti:

“Lift the fingers high, strike the valves hard”.

Tähän ei oikeastaan voi lisätä mitään. Paitsi muutamia vinkkejä, miten voit toteuttaa tämän tulevaisuudessa:

• voit harjoitella sormiasi nopeammaksi auki ruuvatuilla venttiileillä, että kuulisit miten liikutat sormiasi
• silloinkin, kun musiikki on dolce, hitaasti jne. pitäisi AINA painaa molto marcatona!!!
• milloin viimeksi putsasit venttiilisi? Jahaa, eli tee se nyt heti

Jokainen soitin koostuu kahdesta elementistä:

• äänentuottaja
• äänenvahvistaja

Nyt kun tiedämme tämän voimme jakaa soittimet taas kahteen ryhmään:

• trumpetistit (tai yleensä vaskisoittajat)
• kaikki muut

Tässä muutamia esimerkkejä:

• pianossa, kitarassa tai sellossa, jousitukset toimiivat äänentuottajana ja puu toimii äänenvahvistajana
• saksofonissa tai klarinetissa lehti toimii äänentuottajana ja kaikki muu toimii äänenvahvistajana
• marimbassa, ksylofonissa tai vibrafonissa kielet toimivat äänentuottajana ja putket toimivat äänenvahvistajana

Eli kaikille on yhteistä:
Äänentuottaja ja äänenvahvistaja ovat molemmat soittimessa!

Entäs trumpetissa?

Tässä soittajan keho on äänentuottaja ja trumpetti on “vain” äänenvahvistaja.

Se tarkoittaa, että KAIKKI kyvyt ja taidot ovat soittajassa (ja siksi myös kaikki ongelmat). Eli jos kaikki ongelmat johtuvat soittajasta itsestään, niin meidän tulisi myös voida ratkaista nämä asiat, vai mitä?

Ehkä ajattelet, että tämä pätee muihinkin muusikoihin? Vastaus on kyllä ja ei. Sillä, olenko ITSE äänentuottaja (vaskipuhaltaja), vai tuotanko välillisesti äänen (kaikki muut) on suuri ero. Eli harjoitusstrategioidenkin täytyy olla erilaisia.

Mutta mitä tekevät trumpetistit, jos jokin ei toimi? Juuri niin. He ostavat uuden suukappaleen Minäkin olen tehnyt tämän lukemattomia kertoja, ennenkuin ymmärsin mistä on kysymys.

Menettelytapasi pitäisi olla seuraavanlainen:

• ensimmäiseksi sinun pitäisi tietää miten äänentuottajan (eli SINUN) oikeastaan pitäisi toimia (tavallisesti suurin osa epäonnistuu jo tässä…)
• sitten sinun pitäisi verrata tämänhetkistä soittotekniikkaasi siihen (se tarkoittaa, että sinun pitäisi havainnoida TARKASTI mitä oikeastaan teet)
• sitten sinun pitäisi tietää miten pääset tämänhetkisestä soittotekniikasta ideaalisoittotekniikaan (tässä tarvitset hyvän opettajan tai/ja lisätietoa tähän liittyviä asioista)

Ensimmäinen kohta on tämän blogin aihe. Valitettavasti huomaan yhä uudelleen ja uudelleen että monet vaskisoittajat eivät tiedä yksinkertaisimpiakaan perusasioita soittamisesta.

Osaatko SINÄ vastata seuraaviin kysymyksiin?

• Mitä tarkasti on äänen ja melun ero?
• Värähtelevätkö huulet soittaessasi? Aukeavatko ne vai supistuvatko ne vai mitä oikeastaan tapahtuu?
• Mikä lihas vaikuttaa äänenkorkeuteen?
• Mitä tarkalleen ottaen pitäisi tapahtua, että ääni kovenisi?
• Miksi poskien pullistaminen on huono asia?
• Miten äänihuulet vaikuttavat soittoosi?
• jne.

Voisin jatkaa tätä listaa lähes loputtomiin myös yleisempiin aiheisiin liittyen kuten:

• Miten hengitys toimii?
• Mikä on hyvä soittoasento?
• Miten viritys toimii? Miten voin harjoitella viritystä?
• Miten harjoittelen älykkäästi?
• Miten voin käyttää mielikuvaharjoituksia?
• Miten voin käyttää metronomia tehokkaasti?
• jne.

Tässä blogissa haluan vastata vaskipuhaltimien soittoon liittyviin kysymyksiin. Tilaamalla sen pysyt ajan tasalla. Tästä voit tilata blogin rss-feedin:

Enter your email address:

Delivered by FeedBurner

Uskomatonta!!!!!!!

Celemony Melodyne – Direct Note Access

Berliinin “Max-Planck Institut for Human Developement“-tutkijat oivalsivat, että orkesteri- ja bändimuusikkojen aivot värähtelevät samalla tavalla.

Ei ole vielä selvää, voivatko muusikot soittaa yhdessä koska aivot värähtelevät yhtenäisesti vai toisinpäin, että koska he soittavat yhdessä aivojen frekvenssi on sama.

Lisätietoa

Sibelius Akatemian sivuilta löytyy kiinnostavia artikkeleita kysymyksestä “Tiedätkö soiton harjoittelusta riittävästi?” Se käsittelee myös hyvää ryhtiä (“soitinkohtainen ergonomia”). Kirjoitin tässä mitä minä ajattelen “hyvä ryhti”-konseptista…

Oletko muusikko tai soitinopettaja? Haluatko työskennellä kevyemmin ja vaivattomammin? Entä haluatko tutustua metodiin, joita monet tunnetut muusikot menestyksekkäästi käyttävät? Tutustu tähän artikkeliin ajatuksella ja sovella sitä työssäsi.

Muusikkona käytämme soitintamme soittamiseen, musiikin tuottamiseen. Soittotunneilla kerrotaan, miten voimme käyttää soitintamme parhaalla mahdollisella tavalla. Saamme tietoa soittotekniikkaan ja ilmaisuun liittyvistä asioista. Tämän tiedon saaminen on tärkeää ja olennaista.

Että voisimme tuntea soittimemme, tulee meidän tuntea myös itsemme. Soittaminen on soittimen ja soittajan välistä vuorovaikutusta, josta ajan kuluessa muodostuu kokonaisvaltainen prosessi. Alexander-tekniikassa kysytäänkin, miten käytät itseäsi soittaessasi? Miten voit oppia tuntemaan ja tiedostamaan kehosi ja vaikuttaa myönteisesti soittotaitoosi?

Voit käyttää itseäsi niin, että soittaminen sujuu helposti tai niin, että koituu ongelmia ja vaikeuksia. Ennen kuin tarkastelemme, miten voit vaikuttaa asiaan, on Read the rest of this entry »

On ihan sama, opimmeko tietoa vai harjoittelemmeko jotakin toimintoa. Joka tapauksessa tarvitsemme nopeita hermosyitä ja joka tapauksessa tieto tallentuu niihin kertaamalla. Kuitenkin on yksi tärkeä ero:

Tiedon oppiminen

Jos opit tietoa, aivot tekevät osan kertauksista “itse” (tiedostamatta) sillä aikaa kun nukut. Sitten uusi tieto siirtyy hippocampuksesta cortexille. Nykyisin on olemassa paljon hyviä “aivoystävällisiä” (brainfriendly) menetelmiä. Kaikkien päämääränä on olla tehokkaita ja käyttää ‘pänttäämisen’ asemesta järkevää kertausta (=ymmärtäminen).

Toiminnon oppiminen

Jos haluat oppia liikesarjan tieto pitää tallentaa pikkuaivoihin (lat. cerebellum), jos haluat että liike syntyy automaattisesti, eli ilman että ajattelet sitä tietoisesti (jos esim. kävelet, jonglööraat, ajat pyörällä, soitat trumpettia, harjoittelet tenniksen rystylyöntiä…). Näitä liikesarjoja EI voi tallentaa niin, että ne automaattisesti opitaan unessa. Siksi niitä täytyy kerrata kun olet hereillä. Varsinaisesti et opi vaan harjoittelet tai treenaat.

Eli toiminnon oppiminen ei toimi ilman tietoista harjoittelua. Mutta harjoittelua tarvitaan ehkä vähemmän kuin luulet, jos huomioit aivojen toimintatavan. Miten voit tehdä sen?Jatka lukemista…

Muutama harjoittelumalli

Jokainen näistä malleista kuvaa muutamia näkökulmia. Mallit aina tähdentävät jotakin ja samalla jättävät pois jotakin. Ne valaisevat erityistä näkökulmaa ja heillä on aina määritelty tarkoitus. Seuraavia mallit auttavat sinua, ymmärtämään seuraavia “sääntöjä” paremmin ja syvemmin.

Oppimisen tasot³
Kuvittele että haluat oppia pelaamaan tennistä.

1.tiedostamaton osaamattomuus
Jos et ole koskaan pelannut tennistä, etkä tiedä mitään siitä, et voi tietää, mitä osaat ja mitä et.

2.tietoinen osaamattomuus
Seisot tenniskentällä ja osut palloon vain joka toinen kerta, etkä voi hallita pallon suuntaa.

3. tietoinen pätevyys
Olet harjoitellut niin kauan, että voit pelata jo hyvin. Liikesarjat tarvitsevat kuitenkin vielä tietoisen huomiosi.

4.Tiedostamaton pätevyys
Kaikki liikesarjat toimivat automaattisesti. Voit keksittyä pelitaktiikkaan, strategiaan jne.

5.Mestaruus
Tämä on korkein taso ja vain harvat saavuttavat sen, kun he ovat harjoitelleet kauan. Jos jokin aktiviteetti toimii täydellisesti siitä pitää voida päästää irti. Charlie Parker sanoi: „Master the instrument, learn the changes, then forget all that shit and just play!“ Se tarkoittaa, ettet enää yritä kontrolloida tapahtumia, vaan vain järjestät optimaaliset puitteet sille, että aktiviteetti “voi tapahtua”. Tähän haluaisin suositella Eugen Herrigelin kirjaa „Zen ja jousella ampumisen taito“.

Jos haluat muuttaa jotakin siirry takaisinpäin neljästä kahteen ja aloita harjoitteleminen. Ongelma on siinä, että sinulla on jo tottumuksia. Jos haluat muuttaa niitä tarvitset paljon energiaa, koska sinun täytyy pysäyttää vanhoja tottumuksia JA samassa harjoitella uutta tapaa toimia.
Siksi: Ajattele ensin, toimi sitten

Onko alku aina hankala?
Jos halusit kuulua, että tuo ei ole totta, tulet pettymään. Harjoitus tekee mestarin!

Alussa pitäisi investoida paljon energiaa. Mutta koska oppimistapahtuma on eksponenttinen, se helpottuu ajan myötä.

Pyrähdysmäinen edistyminen⁴
Kuvittele, että olet lenkkeilyt tänään 10km. Jos teet saman taas huomenna, et voi olla yhtä nopea kuin tänään, eikö niin? Jos jatkat harjoittelemista, olet äkkiä nopeampi kuin ensimmäisellä kerralla. Olet saavuttanut ns. “oppimistason”.

Oppimistasot ovat tärkeitä pysäkkejä oppimisen tiellä. On tärkeää tietää se, koska jos et ole tietoinen tästä, niin edistyminen ei ole mahdollista. Kannattaa siis opetella ajattelemaan pidemmällä aikavälillä.

Kanadalainen psykologio tri Gordon Neufeld käsitteli tätä laajemmalla tasolla ja nimitti sitä “tuloksettomuuden muuriksi” (wall of futility). Jos jokin asia ei (vielä) toimi, turhaudumme helposti. Neufeldin mukaan, on kysymys kokemuksesta, tunnetiloista, pelkkä intellektuaalinen ymmärtäminen ei riitä.Tämä kokemus synnyttää prosessin aivojen limbisessä systeemissä, jonka tunnemme suruna. Tätä kontrollin menetystä seuraa OPPIMINEN ja kasvu. Vain jos sallit ja siedät tunteitasi, voit voittaa “muurin”. ⁵

Oppimisvuori⁶

Aloittelijoille täytyy syntyä uusia hermosyitä ja siksi he voivat oppia vain incidentaalisesti.

Mitä “incidentaalinen” tarkoittaa? Kuvittele, että käyt uudessa supermarketissa tai tavaratalossa. Kun tulet ulos olet oppinut aika paljon, esim. aukioloajat, missä voit pysäköidä, missä erikoistarjoukset ovat, onko siellä myös kahvila jne. Opit kaiken tämän ohimennen. Se on incidentaalista oppimista (engl. incident=oheis-,sivu-).

Mitä pidemmällä olet, sitä helpompaa on oppia intentionaalisella tavalla, eli (tietoisen) ymmärtämisen, virheiden huomioimisen ja korjaamisen kautta. Tarkista, millä vuoren tasolla olet, ja valitse vasta sitten oppimisstrategiasi.

Tutkimukset7 todistivat, että lapset OSAAVAT oppia virheistä vasta noin 12 -vuotiaina. Se EI siis ole mahdollista aikaisemmin! Pienempänä he oppivat melkein ainoastaan esikuvien kautta.

Kiinnostuitko nyt neljän kohdan harjoittelemisesta, joiden avulla varmasti onnistut? Haluatko hyötyä aivotutkimuksen uusista tutkimustuloksista? Haluatko helposti toteutettavia vinkkejä? Siis jatka lukemista!

Read the rest of this entry »